Ruotsalaisia vieraita ja talon uusia “asukkaita”

Täällä arki jatkuu kutakuinkin normaalia rataa pitkän sairastelu / tapaturmaputken jälkeen. Viime viikolla saimme vieraita Ruotsista, kun eräs perhe tuli tutustumaan SAT-7 :aan ja Nicosiaan suunnitelmissaan tänne muuttaminen. Oli mukavaa päästä pitkästä aikaa käyttämään ruotsin kieltä, ja Nicosiaa esitellessä muistui mieleen myös oma tänne tulomme, josta on ihan kohta tasan puolivuotta! Nopeasti on aika mennyt.

Viimeisen kuukauden olemme myös ruokkineet talossamme ei niin ihastuttavia silkkimatoja, Rebecca sai esikoulusta tehtäväkseen kyseisten otusten hoitamisen ja havainnoinnin, ja jo kotimatkalla koulusta kotiin autossa kuului, siis oikeasti KUULUI matojen iloinen rouskutus, kun ne söivät innolla puunlehtiä joita niille pitää tasaiseen tahtiin syöttää.  Nyt olemme onneksi päässeet jo matojen koteloitumisvaiheeseen, ja toisaalta on ollut mielenkiintoista seurata miten ne ovat kutoneet ympärilleen silkkisen kotelon, jonka pitäisi pian rikkoutua ja esiin putkahtaa perhosia. Lasten kanssa touhua seuratessa mieleen tuli väkisin tapahtuman vertauskuvallisuus, se kuinka ihminenkin voi vetäytyä “koteloonsa”, viettää aikaa Jumalan kasvojen edessä, ja tulla esiin sydämeltään uutena. Se on sitä mitä mekin olemme viime päivinä yrittäneet tehdä. Levätä Jumalan kasvojen edessä, kerätä voimia, ja tulla takaisin töihimme Hänen voimassaan.